we have puppies!!!
Otsikko varmasti herättää kysymyksiä monissa lukijoissa! Mutta ennen kuin kukaan innostuu tekemään pentu varauksia, kannattaa juttu lukea loppuun.
Valitettavasti Minttu ei ole lonkkien vuoksi jalostuskelpoinen, vaikka muuten terve ja kaunis koira onkin. Lonkat eivät tule haittaamaan Mintun elämää tai käyttöä tuskin millään tavalla ja tähänkin on saatu useammalta eläinlääkäriltä mielipide, eikä tosiaan menoa ja meininkiä puutu koiralta.
Minttu on kuitenkin itse eri mieltä jalostuskelpoisuudestaan ja näin joulun alla hän on päättänyt omatoimisesti lisääntyä. Yksi pentu vaikutti vielä ihan ok.lta, kuitenkin asumme "vain" kaksiossa siis kaksi ihmistä ja kaksi koiraa, eikä tilaa kovin ruhtinaallisesti ole. Tilan puutteesta kertoo sekin, että muutama viikko sitten muuttoa tehdessämme, puolet muuttokuormasta päätyi kierrätykseen tai kaatopaikalle. Ulkona ei myöskään ole kovin talviset maisemat ja tilanne; ei koiria ollenkaan tai tehdään koiristamme karvattomat versiot, kuulostaa erittäin houkuttelevalta. Tassukarvat, mahakarvat ja jalkakarvat ovat saaneet kyytiä jo aikoja sitten! Kuvitelkaa miltä näyttää pitkäkarvainen collie minihame versiona :b Käytännöllisempi se ainakin on.
Kultsu jolla menoa ja meininkiä riittää ja nyt ihanien kurapeltojen ympäröimänä, kultaisemme on seitsemännessä taivaassa. Omistajat taas menevät ihan eri suuntaan, kuin taivaaseen...
Päädyimme ostamaan Mustista ja Mirristä kurahaalarin, se on helppo pukea ja riisua, eikä enää tarvitse viettää puoltapäivää suihkussa koirien tai itsensä kanssa. Hinta ei ollut mikään ihan edullinen, mutta täysin rahanarvoinen tuote, suosittelen!
Pentuja on tullut päiväpäivältä lisää, ensin oli vain vinkuva lammas, seuraavana päivänä Roosan pentu oli Mintun pentu ja nyt katraassa on lisäksi pallo, naruluu ja pehmoluu. Lenkillä pitää vähän piipata pentujen perään ja mietinkin olisiko aika jo alkaa totuttamaan pentuja hihnaan? Voi tietysti olla hieman hankalaa hallita kaikkia koiria kerralla, enkä tiedä alkaisiko liikkumaan juoruja hullusta koiranaisesta, joka rahaa pehmoleluja perässään. No jos sellaiseen törmäätte, se todennäköisesti olen vain minä.
Tällä hetkellä pentuja on vierotettu emästään ja ne saavat olla korissa keittiön pöydällä, tottuen kodin ääniin.
Valitettavasti Minttu ei ole lonkkien vuoksi jalostuskelpoinen, vaikka muuten terve ja kaunis koira onkin. Lonkat eivät tule haittaamaan Mintun elämää tai käyttöä tuskin millään tavalla ja tähänkin on saatu useammalta eläinlääkäriltä mielipide, eikä tosiaan menoa ja meininkiä puutu koiralta.
Minttu on kuitenkin itse eri mieltä jalostuskelpoisuudestaan ja näin joulun alla hän on päättänyt omatoimisesti lisääntyä. Yksi pentu vaikutti vielä ihan ok.lta, kuitenkin asumme "vain" kaksiossa siis kaksi ihmistä ja kaksi koiraa, eikä tilaa kovin ruhtinaallisesti ole. Tilan puutteesta kertoo sekin, että muutama viikko sitten muuttoa tehdessämme, puolet muuttokuormasta päätyi kierrätykseen tai kaatopaikalle. Ulkona ei myöskään ole kovin talviset maisemat ja tilanne; ei koiria ollenkaan tai tehdään koiristamme karvattomat versiot, kuulostaa erittäin houkuttelevalta. Tassukarvat, mahakarvat ja jalkakarvat ovat saaneet kyytiä jo aikoja sitten! Kuvitelkaa miltä näyttää pitkäkarvainen collie minihame versiona :b Käytännöllisempi se ainakin on.
Kultsu jolla menoa ja meininkiä riittää ja nyt ihanien kurapeltojen ympäröimänä, kultaisemme on seitsemännessä taivaassa. Omistajat taas menevät ihan eri suuntaan, kuin taivaaseen...
Päädyimme ostamaan Mustista ja Mirristä kurahaalarin, se on helppo pukea ja riisua, eikä enää tarvitse viettää puoltapäivää suihkussa koirien tai itsensä kanssa. Hinta ei ollut mikään ihan edullinen, mutta täysin rahanarvoinen tuote, suosittelen!
Pentuja on tullut päiväpäivältä lisää, ensin oli vain vinkuva lammas, seuraavana päivänä Roosan pentu oli Mintun pentu ja nyt katraassa on lisäksi pallo, naruluu ja pehmoluu. Lenkillä pitää vähän piipata pentujen perään ja mietinkin olisiko aika jo alkaa totuttamaan pentuja hihnaan? Voi tietysti olla hieman hankalaa hallita kaikkia koiria kerralla, enkä tiedä alkaisiko liikkumaan juoruja hullusta koiranaisesta, joka rahaa pehmoleluja perässään. No jos sellaiseen törmäätte, se todennäköisesti olen vain minä.
Tällä hetkellä pentuja on vierotettu emästään ja ne saavat olla korissa keittiön pöydällä, tottuen kodin ääniin.
Kommentit
Lähetä kommentti